1Älä kehu huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu.

2Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omin huultes.

3Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat.

4Viha on julma kappale ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan?

5Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus.

6Hyvänsuovan haavat ovat paremmet kuin petolliset Vainoojain suunantamiset.

7Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat.

8Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää.

9Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen.

10Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on.

11Ole viisas, poikani, ja iloita sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa.

12Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon.

13Ota hänen vaattensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä.

14Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi.

15Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan.

16Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä.

17Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä.

18Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan.

19Niinkuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan.

20Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät.

21Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niinkuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä.

22Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niinkuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane.

23Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas;

24Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun.

25Ruoho käy ylös ja kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan.

26Lampaat vaatettavat sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron.

27Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi settä huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi.