1Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa. (H63:2) Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.

2Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;

3Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.

4Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.

5Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.

6Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua:kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.

7Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.

8Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.

9Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.

10Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.

11Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.