1Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. (H64:2) Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.

2Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,

3Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;

4Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.

5He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?

6He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.

7Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.

8Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.

9Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.

10Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.